Kuulinko oikein? On Elias Lönnrotin vika, että suomalaiset epäonnistuvat aina

Avaan autoradion matkalla Mäntsälästä kotiin Sammattiin ja kuulen sanat:

Meillä suomalaisilla on yks iso ongelma, joka saattaa tuhota meidät kaikki. Sote-uudistus, ilmastonmuutos tai poliittinen kahtiajako ei ole mitään tähän verrattuna. Meidän ongelma on se, että meidät on tuomittu epäonnistumaan.”

Kiinnostun.

”Me osataan toki menestyä ja ollaankin menestytty, ei siinä mitään, mehän ollaan maailman koulutetuin kansa, joka asuu maailman onnellisimmassa maassa, jossa on kaikenlaista vaurautta, meillä on metsää, ilmaa, tilaa ja vapautta. Mutta siitä huolimatta me ollaan epäonnistujien kansakunta. Se johtuu siitä, että meidän yhteinen tarina on käsikirjoitettu epäonnistujien tarinaksi.”

Tulee katkelmia urheiluselostuksista, joissa kerrotaan, että huonosti kävi ja pätkä Lahden hiihtokisojen MM-kisojen tiedotustilaisuudesta, (eipä olisi uskonut, että kotikisat Lahdessa, joista piti tulla suomalaisen hiihtourheilun menestys, päättyvät näin nololla tavalla) pianomusiikkia ja heleästi soivaa kannelta ja sitten toimittaja esittelee itsensä. Hän on Emma Taulo, käsikirjoittaja.

Taulo kertoo olleensa koko uransa ajan kiinnostunut suomalaisten kansallisesta identiteetistä ja halunneensa tehdä tv-sarjan Kalevalasta. Hanke kuitenkin epäonnistui kerta toisensa jälkeen.

Tässä vaiheessa kuuntelen korvat höröllä, mutta pian olen suorastaan pöyristynyt. Taulo nimittäin mainitsee Elias Lönnrotin, jota hän kutsuu kunnianhimoiseksi käsikirjoittajaksi, mutta ”meidän kaikkien epäonneksi tosi huonoksi sellaiseksi.”

Tosissaanko Taulo sanoo tällaista? No ei, se käy selväksi ohjelman jatkuessa.

Osuin avaamaan radion juuri kun alkoi Yle Radio 1:n Luuserisankarit – suomalaisen epäonnistumisen kaava -ohjelma. Loka-marraskuussa lähetetty neliosainen sarja on edelleen kuunneltavissa Yle Areenassa. Pääset sarjaan tästä.

emma taulo
Emma Taulo on saanut Luuserisankarit-radio-ohjelmastaan paljon hyvää palautetta. ”Ihmiset ovat nykyään medialukutaitoisia ja ymmärtävät, että ohjelma on tehty huumorilla”, hän sanoo.

Soitan Taulolle ja kysyn, millaista palautetta hän on sarjasta saanut.

”Ihan hirveän hyvää. Ihmiset ovat medialukutaitoisia. Kyllä he ovat ymmärtäneet, että ohjelma on tehty huumorilla”, Taulo kertoo.

Hän halusi tehdä ohjelman Kalevalasta siksi, että se on portti suomalaiseen mytologiaan, suomalaisen identiteetin kivijalka. Taulo uskoo, että myyttiset tarinat vaikuttavat elämässämme enemmän kuin ymmärrämmekään.

Pilke silmäkulmassa Taulo väittää sarjassaan, että Lönnrot ”epäonnistui” käsikirjoittajana siksi, että häneltä puuttui eräs keskeinen työkalu: sankarimatka. Sankarimatka on kaikkien tuntema tarinatyyppi: sankari saa kutsun seikkailuun, joutuu taisteluun ja palaa kotiin eliksiirin kanssa. Eliksiiri voi olla aarre, maailmarauha tai rakkaus.

Tätä rakennetta ei Kalevalan tarinoista löydy. Kalevalaisten tarinoiden rakenne on Taulon mukaan ”päin seiniä” koko ajan. Kalevalan sankarit, Väinämöinen, Joukahainen, Lemminkäinen, Kullervo ja Ilmarinen epäonnistuvat ja jäävät rannalle ruikuttamaan.

Lönnrotilla oli toki erilaiset tarkoitusperät kuin sankarimatkojen käsikirjoittajilla, Taulo sanoo.

lönnrotin patsas
Elias Lönnrot talvimyrskyssä Aapelin päivänä vuonna 2019. Sammatin suuren pojan elämäntyössä riittää edelleen pohdittavaa.

Mutta entä jos Lönnrot, joka kuului aikansa kulttuurieliittiin ei tietoisesti kirjoittanut sankarieepoksesta liian väkevää tai voimaannuttavaa. Olihan se valtaapitävien kannalta kätevää, että kansa ei saisi uusia ideoita eikä kuvittelisi olevansa suuri sotilaskansa muiden joukossa. Ilman todellisia sankaritarinoita ei tule ensimmäisenä mieleen nousta kapinaan komentajiaan vastaan.”

Kullervon tarina on Taulon mukaan käsikirjoittamisen kannalta oikeaoppinen. Se on klassinen antiikin tragedia, jossa päähenkilö on syytön kohtaloonsa.

Sarjaa tehdessään Taulo luki Anna-Stiina Nykäsen jutun, joka käsittelee Kullervoa. Jutussa emeritarpofessori Satu Apo kertoi, että alkuperäisessä kansanrunossa Kullervo lähtee äitinsä neuvosta maailmalle. Hänestä tulee siis kansainvälinen menestyjä, Taulo sanoo.

”Lönnrot sen sijaan halusi korostaa suomalaisten korkeaa moraalia. Suomen kansa on eettisesti niin siveellistä ja kehittynyttä, että insestin ainoa ratkaisu on kunniaitsemurha.”

Kalevalan hahmoissa riittää tutkittavaa. Taulo aikoo seuraavaksi keskittyä kalevalaisiin naishahmoihin.

Kerron Taulolle, että Luuserisankarit-ohjelma kiinnosta sammattilaisia siksi, että Elias Lönnrot on Sammatin suuri poika.

”Sietää ollakin, on hänen työllään niin valtava merkitys”, Taulo vastaa.

 

Teksti Erja Hinkkanen, samoin kuva Lönnrotin patsaasta. Emma Taulon kuva Yle/Jussi Nahkuri.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s