Yleinen

Pekka Kainulainen tekee Kalevalaa tunnetuksi

mies ja kultalevy hyvin myyneestä musiikkilevystä
Amorphiksen vuonna 2018 ilmestynyt Queen of Time myi kultaa. Kainulainen kirjoitti sanat myös tälle levylle.

Kuva-ja performanssitaiteilija Pekka Kainulaiselle on kaikessa hiljaisuudessa langennut Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekeminen. Syynä on hänen kirjoittamansa sanat maailmankuululle Amorphis-yhtyeelle. Amorphis on suomalainen, progressiivista rokkia soittava yhtye, joka on perustettu vuonna 1990. Linkistä pääset katsomaan ja kuuntelemaan Amorphiksen musiikkivideota, joka kuvattiin Pohjois-Norjassa, Lohjan Tytyrin kaivoksessa ja Sammatissa Alanderin Hannun pellolla. 

Kainulaisesta tuli yhtyeen laulujen sanoittaja Lohjan järvipäiville vuonna 1994 tekemänsä performanssin ansiosta. Kainulainen vei Lohjan keskustaan, Laurinkadun varteen vanhan, loppuunkuluneen soutuveneensä, jolla hän oli kalastanut haukia Silmee-järvestä.

”Ajattelin, että jokin joutsenlaulu pitää veneelle saada”, hän kertoo.

Kainulainen istui veneessä ja souti. Väkeä kertyi veneen ympärille ja myös veneeseen. Eräs kiinnostuneista oli nuori poika, Tomi Joutsen, josta vuosia myöhemmin tuli Amorphiksen solisti.

Kun bändille tuli tarve löytää sanoittaja, Joutsen muisti Kainulaisen.

Kalevala aina käden ulottuvilla

Kainulainen on kirjoittanut sanat Amorphiksen seitsemälle albumille. Ensimmäiset  vuonna 2007 ilmestyneelle Silent Waters-nimiselle albumille. Sen teemana on Lemminkäinen. Vuonna 2009 julkaistulla Skyforger-levyllä aiheena on Ilmarinen ja vuonna 2011 ilmestyneellä The Beginnings of Time-levyllä  Väinämöinen.

Sen jälkeen julkaistuilla albumeilla Amorphis on ottanut vähän etäisyyttä Kalevalaan. Kainulaiselle on kuitenkin annettu ohje säilyttää yhteys Kalevalaan.

Niinpä hänellä on edelleen sanoituksia kirjoittaessaan Kalevala käden ulottuvilla.

”Siltä varalta että haluan jonkin asian koskettavan tarkasti jotain kohtaa Kalevalassa,” Kainulainen sanoo.

Hän kokee Kalevalan tarinat läheisiksi ja helppolukuisiksi.

”Tuntuu, että ne ovat jollain tapaa veressä”, hän pohdiskelee.

Tämä saa epäilemään, olisiko Pekka Kainulainen sukua kuululle runonlaulaja Juhana Kainulaiselle (1788-1849). Juhana Kainulainen oli ensimmäisiä runonlaulajia, joilta Elias Lönnrot keräsi runoja.

”En ole sitä edelleenkään tullut selvittäneeksi,” Kainulainen sanoo.

Kalevalan hahmoista  Kainulainen pitää eniten seppä Ilmarisesta.

”Koen hänet taiteilijatyypiksi, vaikka hän on myös insinöörityyppi. Ilmarinen oli hyvin luova, hän rakensi pienistä asioista Sammon”.

Ensin suomeksi sitten englanniksi

Sanat Amorphiksen kappaleisiin syntyvät siten, että Kainulainen kirjoittaa ensin sanat suomeksi, minkä jälkeen ne käännetään englanniksi. Neljällä levyllä kääntäjänä on toiminut Erkki Virta ja kolmella Ike Vil.

Käännöstyön jälkeen bändin laulaja, Tomi Joutsen ryhtyy sovittamaan sanoja ja musiikkia yhteen. Tässä vaiheessa sanoja vaihdetaan sen mukaan miten sopivat sävelkulkuun. Tomi Joutsen kuvailee tätä prosessia seuraavasti Taivaan rumpu kirjassa.

”Minä yritän ihan aluksi löytää musiikin ja sanojen tunnetason symbioosin. Se vie aikaa ja luulen, että se on muille bändin jäsenille varmaan semmoista harmaata aluetta, kun tuntuu että mitään konkreettista ei synny, vaikka minulla saattaa päässä liikkua paljonkin. Se vaihe on semmoista  maiskuttelua ja fiilistelyä, tunnustelua.” ( Kainulainen: Taivaan rumpu, sanoituksia, Like 2017)

Kainulainen on suorastaan kannustanut tekstin muokkaamiseen.

”Olen sanonut, että vääntäkää ja kääntäkää sanoja niin paljon kuin sävelkulku tarvitsee”.

Yksittäisiä sanoja tärkeämpää Kainulaisen mielestä on se, että sanoman ydin säilyy. Hän muistuttaa, että Kalevalan runoissakin esiintyy ”huojuvuutta”.

”Lönnrot on kirjoittanut, että eri laulajat laulavat eri tavoin riippuen siitä kuka on keneltäkin laulun kuullut”, hän sanoo.

Amorphis ja Kalevala tieteellisen tutkimuksen kohteena

Kainulainen saa Kalevalaan liittyviä kysymyksiä tasaiseen tahtiin eri puolilta maailmaa.

”Yhdysvalloista, Brasiliasta, Euroopan eri maista, Venäjältä”, Kainulainen luettelee.

Hän kokee, että kysymyksiin vastaaminen on osa sanoittajan työtä.

Kysymyksistä näkee, että Kalevala kiinnostaa.

”Monesti kysyjät ovat lukeneet omalle kielelleen käännettyä Kalevalaa, ja ihmettelevät, että mistä kohtaa Kalevalaa olen sanat ottanut,” Kainulainen kertoo.

Kainulaisen kirjoittamat sanat ovat päätyneet myös erilaisiin tieteellisiin julkaisuihin muun muassa maisterintutkintoihin ja väitöskirjoihin. Hollantilainen Charlotte Doesburg, joka toimii tutkijana UCL:ssä (University College London, UK) haastatteli Kainulaista Suomessa pari vuotta sitten. Doesburg on aiemmin julkaissut mm. tutkimuksen Kalevalan vaikutuksesta J.R.R. Tolkienin tuotantoon. Facebookista Kainulainen näki, että uusin tutkimus oli julkaistu nimellä Multilingual Metal Music, (Monikielinen metallimusiikki).

Kainulaisen vinkit Kalevalan lukemiseen

Kainulainen suosittelee lukemaan Kalevalan sellaista painosta, joissa on mukana sisällysselonteot. ”Omassa Kalevalassani on alkutekstinä Lönnrotin omaa selvennystä runojen keruuseen ja Kalevalan toimittamiseen vaikuttaneista seikoista. Ja ennen kaikkea Lönnrotin laatimat ”sisällysselonteot”. Niissä on jokaisen runon kohdalla lyhyesti kuvattu runon tapahtuma,” Kainulainen kertoo.

Hän on muutaman kerran lukenut Kalevalan alusta loppuun, mutta pitää sitä raskaana tapana.

”Paremminkin luen sitä nykyään niin, että valitsen sisällysluettelon selonteoista sillä hetkellä kiinnostavan kohdan. Kun lukee sieltä täältä riittävän usein, alkaa myös kokonaisuus hahmottua. Eli kun kirjan hankkii, kannattaa tarkistaa, että siinä on mukana myös Lönnrotin ”sisällysselonteot,” Kainulainen neuvoo.

Kainulaisen kirjoittama runo Liitto. Englanniksi se on saanut nimen Silent Waters

 Päivän valo kertoi poikani kohtalon
 aurinko osoitti tien ankaran ja julman
 kuoleman koskeen oli lapseni viety
 Manalan vesiin hukutettu
  
 Yksin en tätä kestä, omin voimin en selviä
 tarvitsen ilmojen apua, ukkosen ja salaman voimia
 auta mua salama, anna mulle rautainen koura
 anna harava jolla naaraan poikani joesta
  
 Auta tulen Jumala, valon tuoja, auringon takoja
 langeta lämpösi kylmälle virralle, nukuta Kuoleman
 vartija
 väsytä hiljaisen veden väki, säikytä pimeyden
  käärmeet
 anna mun virralle mennä, salli poikani pois hakea!
  
 Takoivat ilman jumalat rautaisen haravan
 Päivän henki lähetti avukseni auringon
 eivät estä enää kankeat Kalman joukot
 ei saa otetta  öisen joen kuolema 

Teksti ja kuva: Erja Hinkkanen, kursivoidut osiot Pekka Kainulainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s