
Lokakuinen lauantai- ilta alkaa hämärtää. Miinan mökin valaistun ikkunan alla kaksi hahmoa on kumartunut puuhastelemaan jotain kännykän valossa. Aivan kuin jotakin salakähmäistä olisi tekeillä…
Onneksi ei kuitenkaan ole. Menossa on Miinan mökin ulkovalojen asentaminen. Pääasentajana toimii keksijä Janne Käpylehto, ja häntä avustaa Ville Lappi, Sammattiseuran puheenjohtajan Paula Eskolan puoliso. Myös Eskola on paikalla, ja kääpiövillakoira Aino, joka aiemmin päivällä oli sitä mieltä, että tikapuilla kiipeily ja rännien puhdistaminen oli pelottavaa. Päivällä nimittäin pidettiin Miinan mökin syystalkoot, joissa mökki valmisteltiin talvikuntoon. Mitä lie Aino ajattelee nyt?
Käpylehdon idea
Miinan mökin valaisu on Käpylehdon idea. Kun hän ehdottaa sitä Sammattiseuran hallituksen whatsup-ryhmässä, aiheesta viriää vilkas keskustelu. Puhutaan kustannuksista ja siitä, miten valaistus sopii perinteikkääseen Miinan mökkiin. Useampikin esittää toiveen, että valot olisivat hillittyjä, ei mitään värivaloja eikä missään tapauksessa vilkkuvaloja. Yöperhosistakin ollaan huolissaan.
Käpylehto vastaa, että ”punaisia ja oransseja floodeja vuoronperään talon ympärille, koska talo on punainen, värillä valaistuna tulee hieno ja vaikuttava. Sisäänkäynnin kohdalle lämmin valkoinen, jotta erottuu. Muutama puu vihreäksi altapäin, näkyy kauas.”
Paula Eskola antaa luvan valojen hankkimiseen, mutta esittää vielä toiveen, että valot eivät olisi räikeät.
Käpylehto arvelee tähän, että joku voi sanoa valoa räikeiksi mutta suurin osa vaikuttaviksi.

Matkakolvi mukana
Käpylehto on luvannut toteuttaa valaistuksen sähköturvallisesti, 12 voltin jännitteellä. Se vaatii muuntajaa, kymmeniä metrejä johtoa, liittimien juottamista. Keksijällä on välineet mukanaan, muun muassa matkakolvi eli sähkötöissä tarvittava juotostyökalu.
Ulkovalot ovat pieniä, maahan asennettavia spotteja, jotka kuluttavat sähköä noin 3–5 wattia eli todella vähän. Spotteja tulee yhteensä kuusitoista eri puolille pihaa. Iltahämärissä valot asennetaan siksi, että ne voisi kohdistaa samantien oikein, Käpylehto sanoo.
Entä jos sataa lunta?
”Teho riittää sulattamaan lumen”, Käpylehto sanoo.
Pimeys syvenee ja jännitys tiivistyy, mutta valoja ei päästä testaamaan ennen kuin kaikki spotit on asennettu. Etukäteen on vaikea kuvitella miltä mökki näyttää valaistuna. Aivan maantie 104:n vieressä olevaa mökkiä ei pimeässä juuri edes huomaa. Pian tilanne muuttuu.
Vau, mikä mänty!
Kun valot viimein syttyvät, on näky kuin toisesta maailmasta. Mökin vieressä kasvavasta männystä on tullut maaginen, ylös taivaisiin kurkottava salaperäinen puu. Ja Miinan mökki näyttää siltä kuin se olisi kohentanut ryhtiään ja nauttisi punaisten, sinisten ja vihreiden, levollisesti vaihtuvien valojen hyväilystä. Tällaista se ei ole kokenut koskaan aiemmin.
Käpylehdon ottamat kuvat ihastuttavat Facebookissa. Voi kun kaunista, ihana Miinan mökki! Wow! Vaikuttavaa! Magee! Ihan kuin juhlavalaistus!
Valot ovat päällä syksyn ja talven ajan. Keväällä, kun on jälleen valoisaa, lamput kerätään kesäsäilöön.

Teksti: Erja Hinkkanen
Kuvat: Janne Käpylehto ja Erja Hinkkanen