Jääkarusellitapahtuma täytyy perua. Näin ajattelin keskiviikkona, kolmea päivää ennen Valkjärvelle suunniteltua jääkarusellia. Jäällä lainehti nimittäin vesi. Ajatuskin siitä, että pitäisi mennä seisoskelemaan jään päällä olevaan vesilammikkoon karmaisi. Kestäisikö jää edes?
Sammattiseuran hallituksen Whatsup-ryhmässä alkoi keskustelu.
”Perjantaina klo 18 menee pakkaselle ja jää on jäässä koko päivän. Siis lauantaina on näillä näkymin huippukeli”, kirjoitti Erkki Huikari. Karusellimestari Janne Käpylehto oli samaa mieltä. ”Jos siinä on 2–3 senttiä vettä, niin ehtii jäätyä todennäköisesti. Eli joo homma jees, ” hän kirjoitti keskiviikkona. Molemmat olivat oikeassa. Perjantaina pakastui, lauantain vastaisena yönä satoi lunta ja niin sai Valkjärvi rosoisen jääkannen. Se oli paras mahdollinen alusta jalankulkijoille. Ei tarvittu nastakenkiä!
Jääkarusellit saivat alkunsa Sammatissa
Jääkaruselli pyörähti liikkeelle lauantaina yhden jälkeen iltapäivällä. Sitä ennen kolasimme lunta, kuljetimme pulkalla ja ahkiolla myyntipöydät, grillin, kaasupullon, kahvitermoskannut, kertakäyttömukit, moottorisahat, akun ja kaikki jään sahaamiseen tarvittavat tarvikkeet alas rantaan.
Suurimman työn teki Janne Käpylehto, joka sahasi Valkjärven jäähän moottorisahalla uran karusellia varten. Hän on tämän alan mestari. Ennen Valkjärveä Käpylehto oli sahannut kahdeksankymmentä karusellia.
”Eikä mitään haaveria ole sattunut”, hän sanoi ennen tapahtuman alkua.
Muutamaa päivää ennen Sammattiseuran tapahtumaa Käpylehto oli palauttanut karusellien maailmanennätyksen Suomeen. Hän nimittäin sahasi tiimeineen Lappajärvelle, Etelä-Pohjanmaalle, maailman suurimman jääkarusellin. Sen läpimitta oli 516 metriä.
Valkjärven jääkaruselli oli huomattavasti vaatimattomampi, halkaisija 21 metriä.
Ensimmäiset jääkarusellit Käpylehto sahasi nimenomaan Sammatissa, Kirmusjärveen, lähelle kesäasuntoaan.
Koko päivä karusellissa
Valkjärven jääkarusellin keskellä myytiin kahvia, mehua, pullaa, mokkapaloja ja makkaraa. Kävijöitä oli niin paljon, noin sata (ei kuitenkaan satoja, kuten Länsi-Uusimaa-lehdessä kirjoitettiin) että kaikki meni.
Palaute oli riemastunutta. ”Mahtavaa, hienoa, ihanaa,” kuulimme monta kertaa.
Entä menikö pää pyörälle, kun oli koko päivän karusellissa? No ei mennyt. Pyörimisen kuitenkin huomasi. Välillä aurinko paistoi kasvoille, välillä selkään. Ajoittain tuntui myös siltä, että maa, siis jää allamme huojahteli.
Karusellin piti liikkeessä pieni sähkökäyttöinen perämoottori. Mutta ilman moottoriakin karuselli pyörisi jonkin aikaa. Kaksi tai kolme tuntia, arveli Käpylehto.
Sammattiseura kiittää kaikkia talkoolaisia ja vapaaehtoisia jääkarusellin mahdollistamisesta. Suurin kiitos kuuluu tietenkin karusellimestari Janne Käpylehdolle, joka oli sään ja jään suhteen oikeassa.
Homma oli jees.
Kirjoitti Erja Hinkkanen, joka ei kolmea päivää ennen uskonut tapahtuman toteutumiseen.
Katso Janne Käpylehdon video tapahtumasta.
Sammattiseura ry. 