Miinan tarina

Miina – arjen sankari

Miinan mökki on saanut nimensä Elias Lönnrotin veljentyttären Serafia Wilhelmina Lönnrotin (1827–1915) mukaan. Hän asui mökissä vuosina 1884–1915.

Miina syntyi kuuluisan setänsä tavoin Paikkarin torpassa. Hänen syntymävuonnaan Elias Lönnrot valmistui filosofian kandidaatiksi Turun yliopistosta.

Kun Miina oli 12-vuotias, kuoli hänen isänsä, ja Miina muutti piiaksi Lohnassuon torppaan. Se kuului Kiikalan kylän Junnin taloon, ja sitä piti Miinan sukulainen Carl Björklund.

Elias Lönnrotin taloudenhoitaja Miinasta tuli vuonna 1854, kun Lönnrot perheineen muutti Kajaanista Helsinkiin. Työtä Miinalla oli paljon. Aikalaisten kertoman mukaan Miina oli Lönnrotin taloudessa kaikki kaikessa. ”Mitä olisi Lönnrotien koti ilman Miinaa!”
miina_tekee_kc3a4sitc3b6itc3a4-e1530889269501.jpgLuonteeltaan Miina oli lempeä, ja juuri häneen Lönnrotin tyttäret turvautuivat äitinsä kuoleman jälkeen. Lönnrotin vaimo, Maria (os. Piponius) Lönnrot kuoli vuonna 1868. Vuonna 1874 kuoli Maria-tytär, vuonna 1876 Elina ja 1879 Thekla.

Elias Lönnrotin kuoleman jälkeen vuonna 1884 Miina muutti Rauhalaan, mökkiin, jossa asui hänen äitinsä, Kristina Lönnrot. Äiti oli halvauksen vuoksi vuoteenoma. Miina hoiti häntä kahdeksan vuotta.

 

Kun ajatus Paikkarin torpan museoimisesta syntyi, Miinaa tarvittiin oikean interiöörin rakentamiseen. Hän huolehti torpan sisustuksesta ja onnistui hankkimaan takaisin suuren osan vanhaa kalustoa. Osa huonekaluista ja tavaroista oli Rauhalassa Miinan lapsuudenkodin perintönä. Hänen ohjeidensa mukaan puuttuvia esineitä ja tekstiilejä valmistettiin uudestaan.

Miina kuoli syyskuun 7. päivänä vuonna 1915. Hänet on haudattu Sammatin hautausmaalle.

(Lähde: Miinan mökki Sammatissa, Sammattiseura 2013)