Jenni Aho – uusi taitava tekijä
Jenni Aho esittäytyy tänä suvena ensimmäisen kerran Miinan Mökin kävijöille. Luvassa on kauniita makramee-tekniikalla toteutettuja amppeleita ja seinäkoristeita, joihin Jenni on yhdistänyt luonnosta kerättyjä oksia.
Jenni Aho on innoissaan uudesta mahdollisuudesta.
- Minä hurahdin muutama vuosi sitten makramee-töihin! Kokeilin ja jäin koukkuun.
Jenni kertoo olevansa itseoppinut makramee-tekijä. Ensimmäiset ohjeet ja opit löytyivät netistä.
- Kun töitä on kertynyt, harjoittelu on opettanut ja innostanut.
Jenni on IT-alan ammattilainen.
- Ohjeita löytyy, kun selaa sivuja. Tutkin lähinnä tekniikoita, mallit ovat omiani. En arvosta sitä, että kopioidaan toisten suunnittelemia malleja.
Työnäytöksiä Jenni ei aio pitää, mutta jos tarvitaan kuvia, Jenni on valmis auttamaan. Valokuvaus on yksi hänen harrastuksistaan.
jenni.aho@protonmail.com
Maria Gnosspelius – uusi taitava tekijä
Järvenpäässä asuvalla Marialla on vahvat sukujuuret Sammatissa, perhe viettää kesiään Myllykylässä, vanhan sukutalon idyllissä. Maria nauttii juurillaan olemisesta.
Maria on opintovapaalla, siirtymässä viestintäalan töistä ihmisläheiseen sosiaalityöhön.
- Opintovapaalla on riittänyt energiaa uusien asioiden kokeilemiseen, rohkeaan kokeiluun.
- Miinan Mökissä esittelen ihanan nostalgisia vohvelikirjontapyyhkeitä keittiöön
- Lisäksi olen värjännyt kasviväreillä sukkalankoja. Sammattilaiset kävyt ja kasvit hehkuvat väreinä langoissa.
- Olen myös tehnyt pehmeitä ja moninkertaisia Vilukissan villapipoja, muhkupipoiksikin niitä ehkä voisi kutsua, mutta malli on omani.
- Tavoitteena on kestävyys ja käyttökelpoisuus.
Marialla on kaksi kouluikäistä tytärtä, joille hän on tehnyt paljon neuleita.
- Tytöille olen tehnyt paljon villaneuleita ja samalla todennut niiden edut: aito villa on hengittävä, hyvä materiaali, joka ei hiosta.
- Vilukissan villapipot on alun perin testattu tyttöjen käytössä.
Saara Harilahti
Saara Harilahti kertoo olevansa entisen Suomusjärven puolelta kotoisin, Kettulan tyttöjä. Hän asuu nykyään Paraisilla. Lapsuudenkoti Kettulassa toimii vapaa-ajan asuntona.
- Minulla on edelleen oma yritys, valmistimme aikanaan vaatteita urheiluseuroille ja yrityksille.
- Toiminta on muuttanut muotoaan, olen kiinnostunut kierrätysmateriaaleista, esimerkiksi käytetyistä farkuista, jotka ovat tosi kiitollinen materiaali.
Raaka-aineen Saara hankkii Lounais-Suomen tekstiilikierrätyksestä.
- Teen kaikki vaiheet itse, omassa työtilassani, valmistelen materiaalin, suunnittelen, leikkaan ja ompelen.
- Vaikka materiaalina on farkkuja, jokainen valmis tuote on yksilöllinen. Kankaassa voi olla kulumaa, saumoja ja taskuja, niitä yhdistellen syntyvät ilmeikkäät yksityiskohdat.
- Kalastajanhatut ovat suosituin artikkeli, lisäksi teen farkusta grilliessuja, tyynyjä ja kaikkea muutakin!
Pellavasta Saara Harilahti tekee Väinämöisen hattuja, kierrätetystä juutista laukkuja, pesukintaita ja pannunmyssyjä.
Leena Hietamies
Leena Hietamies on jo tuttu taiteilija Miinan Mökin käsityönäyttelyn kävijöille.
Pienet taideteokset, käsinmaalatut taulut ja keramiikka ovat olleet suosittuja lahjoja ja ilonaiheita kotiin. Leena suosii luonnonmateriaaleja ja kierrätystä.
- Teen uniikkia käyttökeramiikkaa, ja suosin orgaanisia muotoja, joita löytyy luonnosta. Esimerkiksi teepussi-, kauha- ja saippua-alustat sopivat pieneksi tuliaiseksi tai lahjaksi melkein kenelle tahansa.
- Teen myös taidekortteja, joissa käytän erilaisia maalaustekniikoita. Pyrin tekemään korteistani värikkäitä ja lisäämään niihin yllättäviä yksityiskohtia.
Leena Hietamies työskentelee Aittakallion ateljeessa, Nurmijärven Perttulassa, missä hänellä on ollut miehensä Raimo Jaatisen kanssa työtilat muun muassa keramiikalle. Aittakalliosta on lähivuosina luovuttava.
- Etsimme taidevalamiseen ja keramiikkauunille uusia työtiloja, myös Sammatin ja
Karjalohjan suunnalta.
Piia Hietamies
Piia Hietamies on monilta vuosilta tuttu taidekäsityöläinen Miinan Mökin käsityönäyttelyn kävijöille. Piian tuotemerkki Piiamarilla myy uniikkeja koruja sekä käsin tehtyä keramiikkaa.
- Teen nykyään yhtä paljon polymeerimassakoruja ja keramiikkaa. Opiskelen alaa erilaisilla kursseilla, keramiikasta ei voi koskaan tietää kaikkea.
- Olen innostunut japanilaisesta rakutekniikasta. Siinä työt poltetaan ulkona kovassa kuumuudessa, nostetaan sahanpuruihin savustumaan ja sieltä kylmään veteen.
Piian työt ovat enimmäkseen joka kodin käyttökeramiikkaa, hyviä lahjaideoita. Jokainen työ on uniikki, käsin muovailtu ja lasitettu. Lasitteet ovat elintarvikekelpoisia ja työt poltettu yli tuhannen asteen kuumuudessa.
Piia järjestää myös aloittelijoiden keramiikkakursseja sekä monenlaisia korukursseja. Hän työskentelee ja opettaa muun muassa Nurmijärven Perttulassa, Aittakallion ateljeen keramiikkastudiolla.
Raimo Jaatinen – uusi taitava tekijä
Raimo Jaatinen on useita näyttelyitä pitänyt ja julkisiakin teoksia suunnitellut kuvanveistäjä ja taidevalaja. Hänen ominta aluettaan ovat pronssiveistokset
– Olen tehnyt muun muassa hautamuistomerkkejä ja pronssiveistoksia kirkkoihin. Toinen minulle mieleinen aihealue on hyväntuuliset naivistiset veistokset.
– Viimeisessä taidenäyttelyssäni oli mukana installaatioita ja veistoksia karummasta aihepiiristä, sodissa ja vainoissa kärsineiden ja kärsivien ihmisten muistaminen.
Miinan mökkiin Raimo tuo keramiikkaa. Iloisen väriset keramiikkahedelmät, -juurekset ja -vihannekset säilyvät keittiön koristeina koko vuoden.
Raimo Jaatinen työskentelee Aittakallion ateljeessa, Nurmijärven Perttulassa, jossa on perinteinen pieni taidevalimo ja työtilat muun muassa keramiikalle. Aittakallion ateljee tullaan lähivuosina purkamaan kunnan suunnitteleman pienteollisuusalueen tieltä, joten uudet tilat ovat etsinnässä.
Liisa Laurila
Juuriltaan sammattilainen Liisa Laurila myy Miinan Mökin käsityönäyttelyssä kortteja sammattilaisista aiheista sekä omakustannekirjoja.
- Olen humanisti, lisäksi minulla on mainosalan koulutusta. Työurani aikana tein lehtijuttuja, mainoksia ja yrityskirjoja, niistä on tullut oppi ja näkemykset.
- Eläkkeellä olen harrastanut vapaampaa kirjoittamista ja tekemistä.
Kirjat ovat itse tehtyjä: tekstit ja kuvat sekä omalla tietokoneella viimeistelty taitto. Painatukset on hoitanut Oy Nord Print Ab, luotettava yhteistyökumppani jo mainostoimistoajoilta.
- Viime vuosina olen kuvannut yhä enemmän, nuoruuden taiteilut ovat vaihtuneet kameran käyttöön. Tulokset näkyvät korteissa.
- Aikanaan, kun lapset olivat pieniä ja tein töitä freelancerina, perustin oman toiminimen, Sanataidon. Julkaisen blogia, jonka nimi myös on Sanataito.
Tänä vuonna mukana on myös muutamia lämpimiä Pakkaspipoja. Niiden tekemiseen ovat innostaneet lapsenlapset, joiden mielestä mummin pipot ovat mahtavia.
- Mielenkiinnolla odotan, mitä aikuiset niistä pitävät!
sanataito@dlc.fi sanataito.blogspot.com
Timo Laurila
Timo Laurilan puukkoja on myyty Miinan Mökin käsityönäyttelyissä jo 1990-luvun lopulla.
- Vuonna 1994 Fiskarsin Takopajalla järjestettiin ensimmäiset puukkopäivät. Hankin sieltä terän ja helan. Siitä alkoi puukkoharrastus, aluksi ostin terät valmiina.
- Vuonna 2010 rakensin pienen pajan Sammattiin, vapaa-ajan asunnolle.
Timon puukot ovat nykyään kokonaan itsetehtyjä käyttö- ja askartelupuukkoja, niiden terät on taottu Sammatissa. Puukonpäät ja tupet Timo tekee itse. Puukonpäihin hän käyttää erilaisia puulajeja sekä hybridimateriaalia, jossa yhdistyy polymeeri ja puu.
- Olen Suomen Puukkoseuran jäsen. Puukkoseuran kilpailuista on tullut hyvää ja asiantuntevaa palautetta, olen myös löytänyt tavarantoimittajia.
Varsinaisia tilaustöitä Timo tekee harvemmin, mutta puukkojen kustomointi onnistuu.
- Lahjapuukon tuppeen voin tehdä kohokirjaimilla nimikirjaimet tai päivämäärän.
Anja Lönnqvist
Anja Lönnqvist kertoo asuvansa vanhassa Kiskon pitäjässä, joka nykyään kuuluu Saloon. Kiskossa syntyvät paitsi kudonnaiset, myös amppelit ja veikeät kissat.
- Minut otettiin viisitoistavuotiaana kutomakouluun. Kävin kansalaiskoulua, mutta koska sitä koulua oli vain syksyllä ja keväällä, pääsin väliaikoina kutomaan. Koulun oppilaat olivat kahdeksantoista ikäisiä, minä opin siinä rinnalla. Siitä se alkoi.
Ahkera Anja tunnetaan napakoista matoistaan, mutta hän on tehnyt paljon hienoja pöytäliinoja, poppanaa sekä ryijyjä. Pöytäliinat kiehtovat kutojaa.
- Ohut pellavalanka on haastava materiaali, kankaan luominen on tarkkaa työtä. Äitini vanhoilla kangaspuilla voi kutoa jopa 150 levyistä pöytäliinakangasta.
Anjan räsymatot ovat olleet suosittuja. Jokaisesta matosta tulee yksilöllinen, sillä valmiit mallit ovat vain suuntaa antavia, tasapainoinen tulos syntyy käytettävissä olevista kuteista.
- Teen myös tilaustöitä, ottakaa yhteyttä.
Anja Lönnqvist 040 6825010 Valkjärventie 192, 25110 Kruusila
Marjo Lönnqvist
Marjo Lönnqvist tulee Miinan Mökin näyttelyyn Tampereelta.
- Olen luopunut Inkoon työtiloistani.
- Miinan Mökkiin tuon sekä uutta että vanhempaa tuotantoani.
- Pöytäliinoja ja kaitaliinoja tulee myös.
Marjo on taitava huovuttaja ja herttaisia tossukoita ja muita huovutustöitä on luvassa tänäkin suvena.
- Keramiikkauunista olen luopunut, mutta joitakin esineitä on vielä ollut varastossa, tuon ne Miinan Mökkiin. Raku-keramiikkaa
Marjo Lönnqvist on todella pitkään ollut Miinan Mökin kantavia voimia. Hän on avustanut näyttelyjen pystytyksessä, päivystänyt ja tehnyt kaunista myytävää.
- Uusi tuoteryhmä minulla ovat linnunpönttöset, joita voi sijoittaa kotipihalle tai mökkimaisemiin.
- Tervetuloa ostoksille!
Ilana Martin
Oranssin sävyissä hehkuvat unikot ovat Ilana Martinin tunnus. Täynnä iloa ja valoa.
- Olen ollut mukana Miinan Mökissä jo monena vuotena. Olen osallistunut käsityönäyttelyyn ja minulla on myös ollut omia näyttelyitä.
- Tänäkin vuonna tuon Miinan Mökkiin koruja, maalattuja vihkoja ja pieniä kannuja, sekä joitakin tauluja. Tavaroita, joita on kiva ostaa ja antaa vaikka lahjoiksi.
Unikkoaihe toistuu myös käsinmaalatuissa silkkihuiveissa.
- Silkkihuivien maalaaminen on vaativaa, työssä on paljon vaiheita. Näistä huiveista on todella pidetty, niitä on taas tulossa!
Somistajana toiminut Ilana on eläkkeellä ja vapaa toteuttamaan luovuuttaan.
- Tämä harrastus on kai päässyt vähän rönsyilemään, taiteilija nauraa. Maalaan omaksi ilokseni, fiiliksen mukaan.
Hyvä fiilis ja iloinen ote näkyy näissä töissä ja niiden väreissä.
Leila Mattila – mukana alusta asti!
Sammattilainen Leila Mattila on ollut mukana Miinan Mökin käsityönäyttelyssä joka kerta – siis vuodesta 1985.
Tänäkin vuonna hän tulee mukaan ja tuo näyttelyyn sukkia ja vanhan sukulaisensa antaman mallin mukaan tehtyjä töppösiä.
Vuosien saatossa Leila on tehnyt satoja sukkapareja, reiluja saapassukkia ja kotoisia, kiristämättömiä villasukkia. Pienimmät sopivat lapsen jalkaan, isoimmat aikuisille.
- Varsinaisia tilaustöitä ei juuri ole ollut, mutta isokokoisia miesten sukkia kysytään paljon. Koko 46-47 on todella suosittu. Nytkin niitä on työn alla.
- Entisaikaan sukat olivat lähes aina harmaita, sillä värillisiä lankoja ei juuri saanut. Nyt on värivalikoimaa, mikä on todella hieno asia. Iloisista langoista on mukava tehdä!
Sirkku Mattila
Sirkku Mattila on tehnyt ristipistotöitä Miinan Mökin kävijöiden iloksi ainakin 25 vuoden ajan. Hän tuli mukaan näyttelyn pitkäaikaisen vetäjän, Liisa Suomisen houkuttelemana.
- Tärkein tuotteeni ovat ristipistokortit. Teen lisäksi liinoja ja tauluja vanhojen mallien mukaan.
Ristipistotyö vaatii tarkkuutta, parhaiten se sujuu, kun valaistus on hyvä. Aamupäivän tunnit ovat parasta työaikaa, kun luonnonvalo riittää.
- Töitä kertyy kotiin ja tuon niitä sitten Miinan Mökkiin.
Sirkku Mattila on huomannut, miten monet käsityöliikkeet ovat lopettaneet.
- Salossa oli hyvä liike, jonka lopetusmyynnistä ostin monta valmiiksi piirrettyä liinaa.
- Lankoja saa paremmin ja netissä toimivilla käsityöliikkeillä on laajat valikoimat. Minä olen löytänyt mieleiseni materiaalit.
Sirkku Mattila tekee vain vähän tilaustöitä. Niistä on sovittava erikseen, tapauskohtaisesti.
sirkku.mattila@dnainternet.net
Erja Mäki ja Laura Mattila
Suomusjärveläinen Erja Mäki tekee kynttilöitä, joita Miinan Mökin kanta-asiakkaat osaavat jo tulla ostamaan.
Erja Mäki ja hänen yhteistyökumppaninsa Laura Mattila toimivat uudessa Riihikorven lahjakaupassa, joka jatkaa entisen Riihipajan työtä. Tuotteet ovat taidokkaita ja niiden laatu hyvä.
- Minä olen itseoppinut kynttilöiden tekijä. On ollut ilo huomata, että myös Sammatin vapaa-ajan asukkaat arvostavat töitäni, kertoo Erja.
- Lähivuosina olen jäämässä eläkkeelle kynttilänteosta ja olen saamassa Laurasta jatkajan. Valmistamme kynttilöitä Suomusjärven Kitulassa.
Miinan Mökille Erja aikoo tuoda myös yksilöllisesti koristeltuja puuesineitä, koreja, harjoja ja katuharjoja. Niihin voi halutessaan tilata esimerkiksi saajan nimikirjaimet tai päivämäärän.
- Koristeena on kukkia ja muita luonnon aiheita.
maki.erja.tmi@gmail.com kauppa@riihikorpi.fi
Lahjakauppa Riihikorpi, Kitulantie 5, Suomusjärvi
Leila Nieminen – uusi taitava tekijä
Leila Nieminen on sammattilaisille tuttu, iloinen käsitöiden harrastaja. Aikaisemmin hän ei Miinan Mökkiin ole ehtinyt, mutta kun työvuodet ovat onnellisesti takana, Leilalla on aikaa ja intoa tehdä käsitöitä ja omistautua mielipuuhalleen virkkaamiselle.
- Tuon Miinan Mökkiin virkattuja mattoja ja muita, kevyempiä sisustustekstiilejä.
- Materiaalina niissä on ontelokude, jota on saatavana eri paksuisena. Tukevampaa mattoihin, kevyempää pöytätabletteihin ja -liinoihin. Kude on sataprosenttista puuvillaa.
Virkatut tekstiilit sopivat kotiin ja mökkikäyttöön, myyntiin tulee iloisia värejä ja malleja.
- Meillä on kaksi koiraa ja koirat tykkäävät köllötellä virkattujen mattojen päällä.
- Samalla on tullut kokemusta tekstiilien huollosta. Matot voi pestä reilusti, niitä ei mökkioloissakaan tarvitse erityisesti varoa. Materiaali kestää kyllä käyttöä.
Leila on sisarustensa tavoin aina tehnyt mielellään käsillään, naapurit ovat varmasti huomanneet Leilan kotipihan iloiset pääsiäis- ja Vappuasetelmat.
Leila tekee mielellään myös tilaustöitä, asiakkaan toiveiden mukaan.
leila.nieminen58@gmail.com
Satu Nyberg
Satu Nyberg on pitkän linjan käsityöalan ammattilainen. Tällä hetkellä hän opettaa Salon seudulla toimivissa kudontapiireissä, hänellä on myös oma yritys, Kotikudonta.
Kotikudonta palvelee kaikkia kiinnostuneita, yrityksen tiloissa voi kokeilla kutomista tai tilata valmiita kudonnaisia.
- Minun päätuotteeni ovat kudonnaisia, liinoja ja mattoja.
- Teen myös jonkin verran muita käsitöitä, muun muassa makramé-töitä.
- Tänä vuonna olen tehnyt tuftaustöitä – tässä työtavassa kankaalle maalataan kuvioita villalangalla.
- Minulla on myynnissä myös mosaiikkeja.
Satu Nyberg on luvannut pitää esittelyjä Miinan Mökillä, hän havainnollistaa, millainen työtapa tuftaus on.
- Olen myös tehnyt mosaiikkitöitä ja niitäkin voisimme kokeilla yhdessä: Oma kivi mukaan, yhdessä voidaan tehdä siihen pieni kuva!
kotikudonta@gmail.com Satun76@hotmail.com
Inge-Maj Nyman
Inge-Maj Nyman on osallistunut Miinan Mökin käsityönäyttelyyn yli kymmenen kertaa.
- Tuttavani Maija Korhonen kertoi minulle tästä näyttelystä ja hänen mukanaan tulin ensimmäisen kerran.
Inge-Maj Nymanin töissä on kauniita, sadunomaisia yksityiskohtia. Hän on tehnyt erilaisia käsipyyhkeitä, iloisia kasseja ja käteviä hiuspyyhkeitä.
- Olen eläkkeellä, työurani tein lastenhoitajana.
Inge-Maj tuntee lasten maailman. Tilkuista ja pienistä kankaanpaloista on syntynyt kauniita asukokonaisuuksia, esimerkiksi Baby Born -kokoisille nukeille.
- Lapsia ajatellen olen tehnyt myös pieniä tuotteita, jotka eivät maksa paljon. Pienet taskurahat riittävät, niillä saa vaikka pöksyt nukelle tai paidan nallelle.
Oiva Paananen – uusi taitava tekijä
Taitava rakentaja Oiva Paananen muutti Viitasaarelta työhön Lohjalle.
Sieltä tie vei Sammattiin, valkoiseen, itse rakennettuun taloon, Niemenkylään.
Talon yhteydessä on työtila, jossa Oiva tekee lehtisahaustöitään.
Tukevasta vanerista syntyy taidokkaita kuvioita, ilmeikkäitä hahmoja. Valmiit työt ovat koristeellisia ja kauniita, mutta niillä voi olla käyttötarkoitus.
- Hirviaiheeseen voi yhdistää esimerkiksi lämpömittarin tai kellon.
- Olen tehnyt koirien kuvia ja kissoja, kukka-aiheita.
Vaneri on kestävä materiaali, joka säilyttää hyvin muotonsa. Pannunalusiin Oiva käyttää vanhaa, lujaa koivulautaa. Tuotteet on viimeistelty öljyämällä, öljy pitää pinnan puhtaana. Tarvittaessa öljykäsittelyn voi uusia.
Sahaaminen on huolellisen miehen työtä, se vaatii työrauhaa.
- Sahanterä on ohut ja hyvin terävä. Terään kuljetetaan tasaisesti ja tarkasti viivaa pitkin, työ on tehtävä keskittyneesti.
- Työ opettaa tekijäänsä, sahaamaan oppii parhaiten sahaamalla, tietää Oiva.
Oiva Paananen puh. 0400 232 727
Johanna Pelto-Timperi
- Minähän olen tehnyt sukkia aina, naurahtaa Johanna Pelto-Timperi.
- Villapaitoja olen myös tehnyt, aikaisemmin paljonkin, mutta nyt en ehdi neuloa niitä myytäväksi asti.
- Käsityöoppia olen saanut emäntäkoulussa, mutta neulomista oli ohjelmassa vähemmän, enemmänkin ompelua ja kankaan kutomista.
Johanna on sammattilainen, ammatiltaan röntgenhoitaja.
Neulominen on rentoutumista, työ on usein esillä television ääressä. Johannan työt tunnistaa vahvoista väreistä.
- Minun sukissani harmaata on vain vähän.
- Eniten teen aikuisten kokoja, joskus myös lapsille.
Taru Rahkama
Taru Rahkama innostui uudelleen virkkaamisestakoronapandemian aikaan. Tuli etätyöt ja paljon aikaa olla kotona. Silloin tuli tunne siitä, että jotain uutta käsityötä pitää opetella. Ohjeisiin perehtyminen oli pitkästyttävää, joten kaikki työt ovat itsesuunniteltuja.
- Jos muut osaavat, kyllä minäkin, kertoo Taru ajatelleensa.
Tarun suloiset virkatut eläimet, amigurumit ovat sammattilainen versio maailmallakin suosituista käsitöistä.
- Ensimmäisen amigurumin sai lapsenlapsi yksivuotislahjaksi.
Pupujen ohella syntyy nalleja, koiria ja muita tarumaisia hahmoja. Ne on virkattu laadukkaasta, pesua kestävästä puuvillalangasta, täytteenä on kotimaista, ekologista vanua.
Päiväkodinjohtajanakin toiminut Taru tietää, että pikkuväen lelujen pitää kestää leikkejä.
- Kaikki lelut voi pestä koneessa. Niissä ei ole pieniä irtoavia osia, mutta alle kolmivuotiaan lelusta tulisi siihen ommeltu Handmade -merkki irrottaa.
Kesän näyttelyyn Taru tuo myös virkattuja pussukoita ja ovistoppareita.
Tarja Salonsaari
Tarja Salonsaari kertoo, kuinka hänen omassa vauvamuistojen kirjassaan on merkintä siitä, että Tarja on neljän ja puolen vuoden ikäisenä tarttunut puikkoihin. Myöhemmin hän hankki ompelualan koulutustakin. Ote puikoista on pitänyt, Tarja tuo neuleita Miinan Mökkiin.
- Käsin neulottuja paitoja, 100 % villaa, lapsille ja aikuisille.
- Lisäksi jonkin verran sukkia ja kaulureita, ohuesta langasta, villaa ja puuvillaa.
Paikkarilla asuva Tarja Salonsaari on osallistunut monta kertaa Miinan Mökin näyttelyihin. Aikaisemmin hän teki enemmän ompelutöitä, viime vuosina neuleet ovat olleet ykkönen.
- Neulojana olen itseoppinut!
Tarja toimii miehensä kanssa yrittäjänä. Perheyrityksen kiireet vaihtelevat, mutta pyöröpuikoilla odottava neuletyö on aina käsillä ja kulkee tarvittaessa mukanakin.
- Tilaustöitäkin teen, kannattaa tiedustella!
tarja.salonsaari@oskari-tuote.fi
Saija Sipeläinen
Korumuotoilijaksi ja samalla kulta- ja hopeasepäksi valmistunut Saija tuo näyttelyyn yksilöllisiä, käsintehtyjä koruja.
- Näyttelyssä on hopeisia korvakoruja, sormuksia ja rintaneuloja. Kaikki omin käsin tehtyjä, uniikkeja töitä.
- Teen pieniä sarjoja ja yksilöllisiä koruja. Päämateriaalina on hopea.
- Teen mielelläni tilaustöitä.
Saija on myös himmelien tekijä. Perinteisten olkihimmelien lisäksi hän on koonnut himmeleitä muovipilleistä, lasista ja kierrätysmateriaaleista.
Juuriltaan sammattilainen Saija asuu tällä hetkellä Hyvinkäällä.
Stina-Maarit Elo
Tyylikäs ja viehättävä Stina-Maarit Elo on Miinan Mökin käsityönäyttelyn sielu, emäntä ja emo. Tässä tehtävässä hän on osa sitä ahkerien ja luovien naisten ketjua, joka on tehnyt Miinan Mökistä hienon kesäisen perinteen Sammatissa.
Käsityönäyttelyn alkuunpanija on ollut helsinkiläinen Maj-Lis Kajander, joka oli hankkinut kesäasunnokseen Klockarsin torpan Haukantieltä. Sammattiseura oli saanut Lönnrotin/Lounelan suvulta lahjoituksena Miina Lönnrotin mökin.
Miina Lönnrot oli Elias Lönnrotin perheen taloudenhoitaja ja tyttärien äitihahmo. Häntä arvostettiin käsitöiden tekijänä ja hienon langan kehrääjänä. Maj-Lis Kajander halusi kunnioittaa perinteitä ja tuoda sammattilaisten tekijöiden työt esille. Maj-Lis Kajanderin visioita olivat toteuttamassa hänen kanssaan Kaisa Valkonen ja Maire Grönholm.
Aikanaan vastuu näyttelystä siirtyi Liisa Suomiselle. Juuriltaan sammattilainen, Karjalohjalla asuva Liisa oli taitava käsityöläinen, mutta myös uuttera näyttelyemäntä. Liisan tilkkutöitä on varmaan vieläkin käytössä monella vapaa-ajan asunnolla.
Liisa Suomisen luovuttua vetovastuusta näyttelyn järjestelyistä vastasi Paula Kanerva, sitten Kaisa Rinne. Kaisan jälkeen vetäjäksi tuli Anne Linnonmaa, tekstiilialan yrittäjä. Annen aikana toimintaa uudistettiin – perinteitä kunnioittaen.
Kesän 2023 näyttely on kolmas, jonka Stina-Maarit Elo organisoi. Arkityötään liike-elämän palveluksessa tekevä Stina-Maarit on koonnut avukseen työryhmän. Näyttelyn vetäjän vastuu on silti monelta osalta jakamaton.
Stina-Marit on mukana Sammatin alueen yhdistyksissä ja järjestöissä ja hänellä on hyvä paikallistuntemus. Paikkarin pientareilla hän on monelle tuttu, lämmin persoonallisuus.
Tästäkin suvesta tulee menestys, sillä Stina-Maaritilla on hyvä ote näyttelyn toteuttajana!
Stina-Maarit Elo 050 966 3877 stinamaarit.elo@gmail.com
Sammattiseura ry. 