Ajankohtaista

Miinan mökin taitajat esittäytyvät

Eräs heistä on modisti, toinen tarttui sukkapuikkoihin 4,5 vuotiaana, kolmas innostui virkkaamisesta koronapandemian aikana. Liisa Laurila on tehnyt suuren työn ja haastatellut Miinan mökin käsityönäyttelyn tekijöitä. Osa heistä tekee käsitöitä ammatikseen tai puoliammatillisesti. Heidän yhteystietonsa löytyvät Liisan kirjoittamasta blogista, jonka löydät täältä.

Miinan mökin käsitöiden myyntinäyttely on avoinna joka päivä sunnuntaihin saakka.

Miina oli suuri kahvin ystävä – ja hän osasi jatkaa kahvia ohranjyvillä

Oviaukossa seisova nainen esittelee vanhaa valokuvaa kuistilla istuville ihmisille.
Virko Kolulahti näyttää Miina Lönnrotista otettua valokuvaa. Miina oli Elias Lönnrotin veljentytär.

Tiesitkö, että Miina Lönnrot oli suuri kahvin ystävä? Niin oli myös Miinan kuuluisa setä, Elias Lönnrot. Muun muassa tämän kertoi Sammattiseuran järjestämillä Miinan päivän kahveilla Virko Kolulahti, joka eläytyi Miinan osaan.  

Kahveilla tarjottiin Eilan pitopalvelun leipomia Eliaksen muffinseja, joiden resepti on tiettävästi Miinan tekemä. Jos Miina eläisi, hän olisi viettänyt 195-vuotissyntymäpäiviä.

Kolulahti kertoi myös, että Miina osasi paahtaa juuri oikealla tavalla ohranjyviä, joita käytettiin kahvin jatkeena. Jos kahvin hinta jatkaa nousuaan, taidolle on kysyntää, tuumattiin yleisöstä.

Kolulahti sai vastata moniin kysymyksiin. Onko Miinasta valokuvaa? ( On). Osasiko Miina lukea? (Kyllä.) Kuinka vanhaksi Miina eli? (88-vuotiaaksi).

Sammattiseura kiittää kaikkia syntymäpäivävieraita.

Ryhmäkuva, jossa on neljä naista ja yksi mies. Kaikki hymyilevät iloisesti.

Miinan mökin perinteisen käsityönäyttelyn rakentaminen on alkanut. Valmista on lauantaina 2.7., jolloin vietetään avajaisia. Näytteilleasettajia on tänä vuonna 22. Näyttely on avoinna 17. heinäkuuta saakka ja joka päivä klo 11–18. Viikonloppuisin järjestetään työnäytöksiä seuraavasti:

  • Lauantaina 9.7. klo 12 Timo Laurila kertoo tupen ja puukkojen teosta.
  • Sunnuntaina 10.7. Satu Nyberg antaa vinkkejä räsyjen leikkaamisesta.
  • Perjantaina 15.7. kertoo Saija Sipeläinen kertoo hopeakorujen hoidosta.
  • Lauantaina 16.7. Saija Sipeläisen aiheena on himmelien teko.
  • Sunnuntaina 17.7. Satu Nyberg kertoo värjäyksestä.
Erja Hinkkanen (vas.) ja Paula Eskola Sammattiseuran edustajina Kotokontupäivillä. Kuva: Toivo Haatio.

Elias Lönnrot-peli kiinnosti Sammatin kotokontupäivillä.  Sammattiseuran pöydän ääressä kävi tasaiseen tahtiin asiakkaita, ja monet tulivat nimenomaan pelin vuoksi.

Lönnrot-peli on alkujaan 1800-luvulla tehty peli, josta Sammattiseura otti uusintapainoksen.

Peli vie Lönnrotin köyhään lapsuuteen, opiskeluvuosiin, työntäyteiseen ajanjaksoon lääkärinä, kansanrunouden kerääjänä ja suomen kielen professorina.  Pelissä menestyminen ei edellytä Lönnrotin elämän tuntemista, arpaonni riittää. Mutta kun peli on pelattu, Lönnrotin elämäntyö on tullut  tutuksi. Jos noppa pysäyttää sinut lukuun 35, pääset silkasta ilosta hyppäämään ruutuun 53. Syy? Vuonna 1835 ilmestyi Lönnrotin suurtyö, Kalevala.

Osalle asiakkaista peli oli tuttu, sillä Sammattiseura otti pelistä ensimmäisen kerran uusintapainoksen parikymmentä vuotta sitten.

Peliä on myynnissä kesällä Miinan mökissä. Sitä voi myös tilata osoitteesta info@sammattiseura.fi. Pelin hinta on 35 euroa. Postitse lähetettyihin peleihin lisätään lähetyskulut.

Lauantaina 9.4., Elias Lönnrotin syntymäpäivänä vietetään Sammatin perinteistä kotokontupäivää. Vuonna 1882 Lönnrotin 80-vuotisvuonna ilmestyi hänen nimeään kantava seurapeli. Sammattiseura on nyt ottanut pelistä uusintapainoksen. Sen tekemiseen ovat osallistuneet valtakunnan huippuosaajat. Lue lisää.

Sammatin kirkon sakastissa on Elias Lönnrotin saarnalukutovereiden muotokuvat. Yksi kuitenkin puuttuu joukosta. Joutuiko taiteilija Adolf Lietzen mahdottoman tehtävän eteen? Lue lisää täältä.

Toivo Haation kirja Sammatin käsityöläiset on nyt julkaistu Sammattiseuran sivuilla.

Kesätorivuorojen jako ja edellisen kauden palautekokous järjestetään 9.4. klo 14.30 Sampaalassa.

On olemassa elämäkertoja, on elämäkerrallisia romaaneja, on muistelmia ja sitten on Nälkänummi, Saima Vuorisen muistelmateos. Jos haluat tietää, millaisten elämä ennen oli Sammatissa, lue Nälkänummi, kehottaa Liisa Laurila blogissaan. blogissaan.

Sammattiseuran arkistoissa on kolmisenkymmentä lasinegatiivia, jotka ovat mitä ilmeisimmin Eino Leinon ottamia. Eino Leino ( ei runoilija Eino Leino) kuvasi sammattilaista maisemaa ja Enäjärven mökkinsä läheisten ihmisten arkisia askareita. Toivo Haatio on tutkinut Leinon henkilöhistoriaa.  Lue lisää

Joku voi sanoa valoa räikeiksi mutta suurin osa vaikuttaviksi. Näin arveli keksijä Janne Käpylehto, joka suunnitteli Miinan mökin ulkovalaistuksen. Valot syttyivät lokakuun ensimmäisenä lauantaina ja ovat päällä kevääseen saakka. Lue blogista, millaista keskustelua valot herättivät Sammattiseuran hallituksen Whatsup-ryhmässä. 

Ei siis Sammatissakaan ollut tarpeen tehdä varastorakennusta, jossa olisi ollut ylimääräisiä koristeluita tai härpäkkeitä vailla virkaa. Lue Nina Haation kirjoitus Sammatin ainoasta ( tiettävästi) funkkisrakennuksesta.

Kirjailija Hilja Haahti ja eräs onnellinen kesä Sammatissa – Lue Liisa Laurilan kirjoittama mielenkiintoinen blogi, joka julkaistiin 7.4. Pääset lukemaan sen täältä >>

Sammatin kesätorin vuorot on arvottu ensi kesäksi. Vuorolista löytyy täältä >> Arvonnan suorittivat Sanna Westerberg ja Virko Kolulahti (kuvassa). Virko tulee jatkossa ottamaan vastuun kesätorin vuorojärjestelyistä. Kesätori on auki lauantaisin 22.5. – 11.9. klo. 9-13.

Sammattiseura 85 v -juhlalehti on julkaistu. Se on lähetetty kaikille seuran jäsenille postissa. Jäsen, ota yhteyttä, jos et ole saanut lehteä! Lehteä voi myös ostaa tekemällä tilauksen sähköpostilla: info@sammattiseura.fi. Lehden hinta on 5 euroa.


HUOM! Painovirhe sivulla 10 Ikkunoiden tunnistustehtävässä. Kuva 9 oli virheellinen. Tässä oikea kuva Lohilammen rusthollista. Huomasiko kukaan? 🙂

Ilkka Huovion kirja Europaeus 1883 on julkaistu. Kirjaa voi tilata täältä >> Kirja taustoittaa vuoden 1883 näkökulmasta Savitaipaleella vuonna 1820 syntyneen kulttuurivaikuttaja D.E.D. Europaeuksen (k.1884) elämäntyötä lapsuudesta vanhuusikään saakka. Kansanrunouden kerääjänä hän oli merkittävällä tavalla tukemassa tohtori Elias Lönnrotin toimittaman Kalevalan uuden version syntyä (1849). Myös sen arviointiin Europaeus osallistui. Hänen suhdettaan työtoveriinsa ja “oppi-isäänsä” professori, kanslianeuvos Elias Lönnrotiin on kuvattu kirjassa tarkasti.

Kesätorin päätöskokous pidettiin 30.8. Kokouksen pöytäkirja löytyy kesätori-sivulta>>

Tiesitkö, että juuri lääkäriksi valmistunut Elias Lönnrot koki Suomen ensimmäisen pandemian? Lue lisää blogista. Juuri nyt Suomessa on taas pandemia, korona. Me voitamme sen yhdessä – pysymällä kotona. Sammattiseura toivottaa kaikille voimia ja kestävyyttä karanteenissa. Tapaamisiin sitten kun se taas on mahdollista ja pidetään yhteyttä. Käy sivuillamme, keskustele Facebookissa ja jos ajat Miinan mökin ohi, vilkuta nallelle!

Hyvää Kalevalanpäivää! Helmikuun 28. päivää vietetään Kalevalanpäivänä, sillä Elias Lönnrot allekirjoitti Kalevalan esipuheen 28.2.1835. Milloin viimeksi luit kansalliseeposta? Mitä muistat Kalevalasta? Testaa tietosi täältä. “Kasvoi härkä Karjalassa, Sonni Suomessa lihosi, Ei ollut suuri eikä pieni, Olihan oikea vasikka; Hämehessä häntä häilyi, Pää keikkui Kemijoella.” ( Kalevalan 20. runo, säkeet 17–20)

Jokainen voi olla muutoksen tekijä, sanoi juhlapuheen pitänyt itkuvirsiperinteen elvyttäjä ja yhteisöllisen työn uranuurtaja Pirkko Fihlman Sammatin itsenäisyyspäivän juhlassa. Juhlassa muistettiin Sammatin viimeistä veteraania, Kyllikki Rinnettä.

.