Saiman mukana Sammatin Nälkänummella

Monet Saima Vuorisen lapsuuteen kuuluvista rakennuksista on purettu. Eeva Joenpellon kauppa (oikealla) ja Myllykylän koulu (kaksikerroksen rakennus vasemmalla) ovat yhä olemassa. Teksti: Liisa Laurila, kuva: Erja Hinkkanen Niin lapsukainen, et sää viel taira ymmärtää, eikä ol tarviskaa. Kaik ne on vaan otettava vastaan, mitä elämän matkal kunkin kohral tulee.  Fammun puhetta kirjan sivulla 21. Tartu…

Valokuvaaja Eino Leino ja Sammatin valokuvat

Teksti: Toivo Haatio, kuvat: Toivo Haatio, Eino Leino, Reino Silvanto Sammattiseuran perustajajäsen ja pitkäaikainen aktiivi Eino Leino (s. 20.12.1891 Lohjan Lylyinen, k. 1.9.1982 Kauniainen) herättää edelleen pohtimaan muutamaa kysymystä: Missä on hänen ottamiaan kuvia Sammatista?Miten Lohjan Lylyisissä syntynyt valokuvaaja on kiinnostunut Sammattiseurasta? Eino Leinosta on aikaisemmin kirjoitettu näissä blogikirjoituksissa. Kirjoitus kannattaa kertauksen vuoksi lukea. Sammatin…

Miinan mökki nousi pimeydestä valoon

On jo hämärää, kun Janne Käpylehto ja Ville Lappi asentavat ulkovaloja Miinan mökin ikkunan alla. Lokakuinen lauantai- ilta alkaa hämärtää. Miinan mökin valaistun ikkunan alla kaksi hahmoa on kumartunut puuhastelemaan jotain kännykän valossa.  Aivan kuin jotakin salakähmäistä olisi tekeillä… Onneksi ei kuitenkaan ole. Menossa on Miinan mökin ulkovalojen asentaminen. Pääasentajana toimii keksijä Janne Käpylehto, ja…

Kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan

Ei siis Sammatissakaan ollut tarpeen tehdä varastorakennusta, jossa olisi ollut ylimääräisiä koristeluita tai härpäkkeitä vailla virkaa. Tästä huolimatta funkkisrakennus saattoi olla kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan kuten Sammatin makasiini puhtaanvalkoisine seinineen ja ruskeine ovineen on.

Sammatissakin on pieni pala funkkista

Werlanderintieltä päin ajaessa Sammatin kirkonkylään, tervehtii kaukaa ensimmäisenä valkoinen omassa jylhyydessään vaatimaton rakennus tulijaa. Se on Sammatin varastorakennus, joka Veikko Kallion kirjan Sammatti Elisas Lönnrotin kotipitäjä (Otava, 2002) mukaan on rakennettu Osuuskaupan pihaan 1930-luvulla. Rakennus edustaa funktionalistista tyylisuuntaa, jota kansankielellä alettiin kutsua funkkikseksi. Tämän noin kaksikymmenluvun puolivälissä alkanut tyylisuunta pyrki pelkistykseen ja huomioi myös esteettisyyden. Näiden…