Valokuvaaja Eino Leino ja Sammatin valokuvat

Teksti: Toivo Haatio, kuvat: Toivo Haatio, Eino Leino, Reino Silvanto

Sammattiseuran perustajajäsen ja pitkäaikainen aktiivi Eino Leino (s. 20.12.1891 Lohjan Lylyinen, k. 1.9.1982 Kauniainen) herättää edelleen pohtimaan muutamaa kysymystä:

1. Missä on hänen ottamiaan kuvia Sammatista?
2. Miten Lohjan Lylyisissä syntynyt valokuvaaja on kiinnostunut Sammattiseurasta?

Eino Leinosta on aikaisemmin kirjoitettu näissä blogikirjoituksissa. Kirjoitus kannattaa kertauksen vuoksi lukea.

Sammatin kirkko Eino Leinon vuoden 1924 ottamassa kuvassa. Vuosisadan alussa kirkon ongelmana oli vuotava katto. Vanha tuohi- ja lautakatto vuosi ja katon uusimisesta keskusteltiin jo 1914 ja ehdotuksena oli korvat katto peltikatoksi. Asia ei edennyt, mutta kun katon uusimiseen palattiin 1923 niin päädyttiin jälleen galvanoituun peltiin. Muinaistieteellinen toimikunta kuitenkin puuttui suunnitelmiin ja vain tapulin katto ehdittiin pellittää. Myöhemmin kirkko sai katteekseen paanukaton.


Kirkon paanukaton tervauksen yhteydessä v. 2021 on ilmennyt, että tapulin paanukaton alustana on edelleen vanha peltikatto.

Sammattiseuran arkistoissa on kolmisenkymmentä lasinegatiivia, jotka ovat mitä ilmeisimmin Eino Leinon ottamia. Eino Leino kuvasi sammattilaista maisemaa ja Enäjärven mökkinsä läheisten ihmisten arkisia askareita. Säilyneet kuvat ovat pääosin 1920-luvun alkupuoliskolta ja erittäin hyvätasoisia. Muutamia esimerkkejä kuvista on tämän tekstin lomassa. On selvää, ettei seuran arkisto ratkaise kaikkia kadonneiden kuvien ongelmia, mutta pieni osa kuvista on kuitenkin säilynyt.

Eino Leino syntyi siis Lohjan Lylyisissä Johan Landénin ja tämän puolison Ida Vikmanin kolmantena lapsena. Johan oli Sammatin Haarjärven Paikkarin torpparin poika ja Ida synnytti Sammatissa esikoisen Alma Marian joulun alla 1887, mutta hän menehtyi jo seuraavan vuoden alussa alle kahden kuukauden ikäisenä. Vuoden 1888 lopussa Johan ja Ida muuttivat palkollisiksi Lohjan Lylyisiin.

Lylyisillä syntyivät pojat Hjalmar Aleksander (s. 1889) sekä  Eino (Karl Einar). Vanhemmat suomensivat sukunimensä 12.5.1906 Leinoksi.

Tämä ei vielä ehkä yksin riitä kiinnostukseen Sammattia ja Sammattiseuraa kohtaa. Einon äiti Ida Maria oli syntynyt Sammatin Leikkilän Mannin Portaan torpassa. Täältä saadaan yhteys toiseen Sammattiseuran perustajaan ja vaikuttajaan Urho Heinoon. Urho Heino ja Eino Leinon äiti olivat keskenään serkuksia.

Vasemmalla Eino Leinon vuoden 1924 ottama kuva on otettu Jussilan tilan pellolta ja kuvan vasemmassa reunassa on Piekan talo ja sen vasemmalla puolella navettarakennus. Kirmusjärven saari on Vohlassaari.

Samalta paikalta otettu kuva nyt näyttää miten maisema on muuttunut. Puusto estää näkyvyyden järvelle ja Piekan tilan pihapiiriin. Navettarakennus on siirretty myös toiselle puolen Leikkiläntietä. Kirmusjärven rantaan on ilmestynyt lato. (Kuva: Toivo Haatio).

Vuoden 1920 kuvassa olevat kirkkotallit sijaitsivat nykyisen Lohilammentien risteyksessä. Viimeiset tallit purettiin 1950-luvulla. Kuvat ottajaksi on Sammatin historiakirjan mukaan mainittu Reino Silvanto. Nykyisin paikalla on entisen pankin ja K-kaupan rakennus. (Kuva: Toivo Haatio)